Etusivu Hevoset Kasvatus Vieraskirja

Vetojiksteri

Virallinen nimi: Vetojiksteri
Rotu ja sukupuoli: suomenhevonen, ori
Syntymäaika: 24.04.2015
Säkäkorkeus: 148 cm
Väritys: vaaleanrautias
Koulutustaso: Helppo A
Painotus: kouluratsastus
Rekisterinumero: VH15-018-1117
Kasvattaja: Kari Kotilainen, evm
Omistaja: VRL-02377, Hiprakka

KTK-II 73 p. (09/2018)
SLA-III 64 p. (06/2019)

irtoSERT Susirajasta 01.11.2017, tuom. Welby


3-vuotias 24.07.2015, 8-vuotias 24.12.2015 // Kuvien © Lotta Kosonen, Hippoksen kuvapankki // virtuaalihevonen

Luonnekuvaus

Vetojiksteri on hieman vilkkaamman puoleinen tyyppi. Kyllä se malttaa toisinaan paikallaankin olla, mutta siitä huolimatta jotain pitäisi koko ajan olla tekemässä. Harjauksen aikana ori lipoo suolakiveä innokkaasti tai vaihtoehtoisesti nakkelee harjapakin sisältöä pitkin ja poikin tai hyörii ja pyörii ympyrää mahdollisuuksiensa mukaan. Herra onkin oikein loistava varvasmuusin tekijä, ei tarkoituksella, mutta vahingossa. Ori on kiltti kaikkia kohtaan ja tervehtii uuttakin ihmistä kevyellä pään töytäisyllä samalla kerjäten rapsutuksia itselleen. Ja ehkä makupalojakin. Solakasta ulkomuodosta ei uskoisi, että tämä herra vetää sapuskaa hevostusinan edestä, jos mahdollisuus vain tulee ja ikinä koskaan se ei ole herkuistakaan kieltäytynyt. Vetojiksteri on oma-alotteinen makupalojen haussa ja kaivaa kyllä mielellään ihmisten taskuja löytääkseen jotain. Onkin suositeltavaa hemmotella oria ruokakipon kautta, jotta saataisiin kitkettyä loputkin vaatteiden repimiset ja pikku näykkimiset pois sen käytöksestä.

Solakka ori on suhteellisen vauhdikas ratsastettava ja ei aivan aloittelijalle ehkä ole se paras vaihtoehto. Se kyllä pelleilee, minkä kerkeää, jos ratsastaja ei ole samantien ojentamassa herraa. Napakalla ja määrätietoisella ratsastajalla se kuitenkin toimii hienosti ja malttaa yleensä keskittyäkin harjoituksiin kiitettävästi. Harjoituksissa tulee kuitenkin olla vaihtelua, ei jokaiselle viikon päivälle sitä ainaista koulutuuppausta aamusta iltaan, vaan väliin rentouttavaa maastoilua tai energian purkavaa irtojuoksutusta kera esteiden.
Esteillä ori innostuu normaalia helpommin ja enemmän. Ilonpukit eivät ole harvinaisia ja vaikka tarkoituksena ei olekaan saada ratsastajaa alas, on se valitettavan normaalia, että jossain kohtaa tömähdys kuuluu ja hiekkapilven keskellä haukotaan henkeä ja keräillään luita kasaan. Hyppytekniikka Vetojiksterillä on kuitenkin kohillaan ja malttaessaan keskittyä ja saadessaan oikeanlaista tukea selässä olijalta, mennään heittämällä jopa metrin rataa pudotuksitta.
Maastossa ori on toisinaan hyvinkin rauhallinen ja nautiskelee leppoistasta kävelystä umpihangessa tai auringon paahteessa. Toisinaan taas vauhtia pitäisi olla koko ajan vain enemmän ja enemmän. Joukossa maastoilu onnistuu ihan kivasti tämän kanssa eikä ole niinkään väliä, onko ori jonon vetäjänä vai hännän pitäjänä tai jotain siltä väliltä.

Kilpapaikoilla ori kurkkii innoissaan ja uteliaana ympäriinsä ja hörisee menemään jokaiselle 50 metrin säteellä ohi kulkevalle otukselle. Uudetkaan paikat eivät saa sen psyykettä horjumaan.

Jalostusinfo

Vetojiksteri on käytettävissä vapaasti jalostukseen. Varsinaista astutusta ei tarvitse etukäteen kysyä, riittää, että saan mailitse varsan sivut, jotta voin sen lisätä sivuillekin. Mikäli kuitenkin haluat kysyä jotain, niin aina saa nakata sähköpostia tai kysäistä vieraskirjassamme.

Syntynyt Jälkeläinen Emä
24.09.2015 t. Aittohaaran Nakkeli Lehtikullan Napero
29.09.2018 o. Hiprakan Viksteri Kaipausta Rinnassa KTK-III
01.01.2019 o. Hiprakan Popoveto Tinakenkätyttö

Sukutiedot

i. Asfalttiprinssi
sh, 149 cm, rt, evm
ii. Herra Mirandos
sh, 151 cm, rt, evm
iii. Herra Minotaurus
sh, 155 cm, rt, evm
iie. Sunnuntain Säihkyvä
sh, 153 cm, prt, evm
ie. Ainomieli
sh, 144 cm, vrt, evm
iei. Kauhumieli
sh, 146 cm, rt, evm
iee. Ainokainen
sh, 142 cm, tprt, evm
e. Aamutähti
sh, 145 cm, rnpäis, evm
ei. Rakas Lurjus
sh, 143 cm, rtpäis, evm
eii. Koltiainen
sh, 144 cm, rn, evm
eie. Rakkauden Ripuli
sh, 147 cm, rtpäis, evm
ee. Tuulen Viemä
sh, 146 cm, rn, evm
eei. Tähti-Voro
sh, 148 cm, m, evm
eee. Lumi-Tuuli
sh, 150 cm, rtkm, evm
iii i. Theseus
iii ii. Aigeus
iii ie. Kahvipapu
iii e. Neiti Nuttura
iii ei. Warkaan Pelko
iii ee. Neiti Lettipää

iie i. Zombien Herra
iie ii. Woodoo-Nukke
iie ie. Muhkea Matami
iie e. Bling Bling
iie ei. Jormakka
iie ee. Kimallehirmu
iei i. Kauhukuva
iei ii. Kauhujen Kunkku
iei ie. Utukuva
iei e. Lempi-Mieli
iei ei. Mieletön Markus
iei ee. Lempi

iee i. Joukahainen
iee ii. Kalevalan Kirous
iee ie. Superkyttä
iee e. Ainokas
iee ei. Himo-Hiiri
iee ee. Ainaliina
eii i. Keppostelija
eii ii. Kuhnuri
eii ie. Meri-Tähti
eii e. Vanajan Wahva
eii ei. Vanajan Kolpatti
eii ee. Muskelimimmi

eie i. Kipristys
eie ii. Kipinä-Henki
eie ie. Luksus-Leidi
eie e. Rakkauden Lähettiläs
eie ei. Lähettiläs
eie ee. Krissen Rakas
eei i. Jokisen Varaslähtö
eei ii. Jokisen Etulyöntiasema
eei ie. Jokisen Loppukiri
eei e. Tähtikuvio
eei ei. Hullunmarssi
eei ee. Otava-Neito

eee i. Tuulispää
eee ii. Hurjapää
eee ie. Soppu
eee e. Lumihiutale
eee ei. Junnukka
eee ee. Jääkuningatar

Kilpailukalenteri

40 KRJ-sijoitusta, kilpailu-ura on päättynyt.

08.02.2017 Teilikorpi - He A - 1/50
09.02.2017 Teilikorpi - He A - 3/50
09.02.2017 Teilikorpi - He A - 2/50
08.09.2017 Hiprakka - He A - 3/40
11.09.2017 Hiprakka - He A - 4/40
27.09.2017 Hiprakka - He A - 3/40
02.11.2017 Leijonalaakso - He A - 2/40
22.11.2017 Vuorna - He C - 4/30
26.11.2017 Vuorna - He C - 2/30
29.11.2017 Vuorna - He C - 5/30
09.01.2018 KK Jelly - He A - 4/16
14.07.2018 Moana part breds - He B - 4/29
01.11.2018 Haavelaakso - He A - 2/30
02.11.2018 Haavelaakso - He A - 1/30
02.11.2018 Haavelaakso - He A - 1/30
04.11.2018 Haavelaakso - He A - 3/30
08.11.2018 Haavelaakso - He A - 2/30
09.11.2018 Haavelaakso - He A - 5/30
24.11.2018 Haavelaakso - He A - 3/30
25.11.2018 Haavelaakso - He A - 5/30
25.11.2018 Haavelaakso - He A - 5/30
30.11.2018 Haavelaakso - He A - 5/30
01.10.2018 Riemunkirjava - He C - 5/26
05.10.2018 Riemunkirjava - He C - 1/26
22.10.2018 Moana part breds - He B - 5/100
23.10.2018 Moana part breds - He B - 2/100
24.10.2018 Moana part breds - He B - 1/100
02.11.2018 Shamrock Hill - He A - 3/30
06.11.2018 Shamrock Hill - He A - 1/30
09.11.2018 Shamrock Hill - He A - 5/30
11.11.2018 Aamun tila - He A - 5/40
13.11.2018 Aamun tila - He A - 3/40
15.11.2018 Aamun tila - He A - 4/40
02.11.2018 Riemunkirjava - He A - 5/50
07.11.2018 Riemunkirjava - He B - 3/50
09.11.2018 Riemunkirjava - He B - 1/50
02.02.2019 Kuuran Suomenratsut - He A - 2/40
04.02.2019 Kuuran Suomenratsut - He A - 1/40
06.02.2019 Chersey - He B - 6/50

Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset

Huhtikuu 2019

Aika kuluu kuin siivillä! Sirpa on edelleen Vetojiksterin vuokraaja ja ovathan he käyneet oriin kanssa muutamaan otteeseen naapuritallilla koittamassa onneaan helpossa valjakkokisoissa. En olisi ikinä uskonut näin tapahtuvan, mutta kaikki on mahdollista. Toistaiseksi harjoitus ei ole juurikaan tuloksia tuonut, mutta Sipra ei ole tästä lannistunut. Eikä niin ikään Vetojiksterikään. Monipuolisella ja säännöllisellä harjoittelulla tästä orista saa kyllä koulittua lähes mitä vain, joten kannustan tätä paria jatkamaan treenausta parhaani mukaan. Ori näyttää nauttivan kärryhommista ja höristeleekin korviaan aina, kun näkee valjaiden lähestyvän. Eipä se satulallekaan irvistele, mutta on hienoa nähdä vanhemman papparaisen ilmeessä tuollaista palavaaa intoa jotain asiaa kohtaan, vaikka hällä ei olisi mikään pakko enää suorittaa mitään.

Kevää kunniaksi on suunnitelmissa pistää Vetojiksteristä ilmoituksia eteen päin, jotta hälle löytyisi käyttöä myös jalostuspuolella. Tällä hetkellä herrallahan on siis kolme kakaraa, joista keskimmäinen on jäänyt meille asustelemaan. Ehkäpä meille mahtuisi Jiksteristä vielä yksi tammavarsa? Katsellaan, mitä loppukevät ja kesä tuovat tullessaan.

Ensimmäinen kolmannes 2019

Kisaura paketoitiin näppärästi helmikuun loppupuoliskolla ja ori siirtyi sen jälkeen satunnaiseen vuokraukseen eräälle tallilaisellemme. Hän on oria liikuttanut kolme kertaa viikossa, opettanut hieman jopa ajolle vanhusta. Ei tästä ehkä ammattia tälle herralle tule, mutta ompahan mukavaa vaihtelua ratsastukseen ja maasta käsin -harjoituksiin.

Helmi-maaliskuussa valmentauduimme myös Oulun seudulla. Saimme sumplittua puolituttuni kautta meille majoituksen hänen talliltaan ja sohvaltaan ja asuimmekin Vetojiksterin kanssa kuuntaitteen siellä. Valmentajanamme toimi arvostettu valmentaja, Kari Hukkala, joka on saanut edellisten oppilaidensa kanssa hyviä tuloksia lyhyilläkin intensiivikursseilla. Hintaahan tällekin huville tuli, mutta on kyllä koko sydämestäni kiitettävä Karia ajastaan, sillä saimme hurjasti eväitä tästä parin viikon repeämästä.

Maaliskuun 13. päivä tallillamme oli käynyt voroja. En tiedä, miten ja mistä he olivat kekkaisseet meidän suhteellisen vaatimattoman paikan, mutta satulahuoneesta oli useammat satulat ja suitset anastettu. Lisäksi useita rehusäkkejä oli hävinnyt. Ovet ovat olleet asian mukaisesti lukossa, mutta vorot olivat kiivenneet talliin sisään heinäaitan kautta, joka on jostain syystä jäänyt lukitsematta kokonaan. Hip hei vain, pientä pakkolomaa taas tähän väliin, kunnes saadaan VetojiksterilleKIN uudet varusteet hankittua.

Syksy ja alkutalvi 2018-2019

Marraskuu oli kisakuu. Koska kesä alkoi etuajassa ja jatkui varsin pitkälle syksyyn asti, niin emmepäs jaksaneetkaan kauheammin kisakentillä tanssahdella muutamia hassuja ja yksittäisiä startteja lukuunottamatta. Syksyn viiletessä pistimme kuitenkin kunnon treenivaihteen päälle ja sulattelimme kesän aikana kertyneet kilot pois ja hioimme itsemme huipputikkiin. Marraskuussa kiersimmekin todella paljon kisoja, parhaillaan viikolle saimme ängettyä jopa neljät kisat! Mutta elkää huoliko, en minä uljasta ratsuani aikonut loppuun polttaa, vaan sitten on seuraavalla ja/tai edeltävällä viikolla kisattu hieman vähemmän tai ainakin lähempänä. Myös aktiivisimman kisarepeämän aikaan jätimme varsinaiset treenit väliin ja nautimme liikunnasta lähinnä palauttavana ja rentouttavana aktiviteettina. Tämä toimintamalli sopikin meille yllättävän hyvin ja ajattelin kokeilla samaa myös muiden hevosteni kanssa. Onhan meillä ihmisilläkin kunnon lomat työnteon ohessa. Paitsi tallityöntekijöillä. Tai no, ainakaan tallin omistajalla ei juurikaan kyllä ole. Hällä väliä, tätä tehdään kuitenkin silkasta rakkaudesta otuksiin ja lajiin!

Marraskuun jälkeen pidimme taas muutaman kuukauden mittaisen hiljaiselon kisakentiltä ja palasimme maltillisesti kilpialemaan lähiseudun kisoissa vasta helmikuusta alkaen. Samalla kun pidimme pienen kisatauon, pääsi Vetojiksteri pitämään ansaitun isyyslomansa tammikuun ensimmäisenä päivänä syntyneen jälkeläisensä kanssa. Ori ottikin uuden ja vikkelän orilapsen hoiviinsa hienosti ja opetti sille käytöstapoja parhaansa mukaan. Varsa, Popoveto, muutti kuitenkin lopulta Luna L:n hoiviin Korpimetsään ja paluu arkeen koitti myös Vetojiksterillä.

Kesä 2018

Vetojiksteri pääsi orilaitumelle kirmaamaan heti kesäkuun puolesta välistä alkaen ja laidun paikka oli varattu peräti kahdeksi kokonaiseksi kuukaudeksi. Muutoin en oria tohtinut sieltä muualle raahata, mutta parit astutuskeissit hoidettiin pois alta, kun kysyntää oli.

Ensimmäinen astutus onnistui hienosti, mutta tiineydessä oli jonkinlaista häikkää ja lopulta tästä ei varsaa saatu pihalle asti. Seuraava astutus meni myöskin hyvin, tallin oma tamma kyseessä. Tämä tiineys eteni tasaisesti alusta alkaen. Päivittelen varsakuulumisia tämän osalta talvella, kun kakaran on määrä putkahtaa pihalle emänsä suojista.

Vaikka Veojiksteri oli laitumella liki koko kesän, niin kävin häntä siellä moikkailemassa useamman kerran viikossa ja paijailemassa. Orin harja on ollut kasvatuskuurilla viime kuukaudet ja alkaa pituutta olemaan. Sitä oli pakko harjailla auki satunnaisesti ja tokihan perustarkastuksetkin suoritettiin laiduntajille.

Kouluvalmennusta Cinin alaisuudessa

Olin valmentamassa Nennaa ja hänen hevostaan Vetojiksteriä. Seurasin Nennan ja Jiksterin alkuverryttelyä. Ohjeistin Nennaa ratsastamaan ravissa kaarevia uria ja voltteja, jotta Jiksteri taipuisi hyvin rungostaan. Muistutin ratsastajaa huolellisista kulmista, sillä aluksi ratsukon kulmat olivat melko loivia.

Alkuverryttelyn jälkeen siirryimme valmennuksen varsinaiseen aiheeseen, joka oli avotaivutukset. Laitoin keskihalkaisijalle tötsiä, joiden vierestä Nennan tuli ratsastaa. Keskihalkaisijaa ratsastaessa hevonen ei pysty tukeutumaan aitaan tai maneesin seinään, joten taivutuksesta tulisi hieman haastavampi. Ratsukko aloitti harjoituksen käynnissä. Aluksi Jiksterin pää oli kääntynyt liikaa, joten käskin Nennaa olla käyttämästä liikaa sisäohjaa. Nenna piti hyvin sisäpohkeellaan taivutuksen kasassa, jolloin ori ei päässyt valumaan uralta pois. Pienen hienosäädön jälkeen taivutus rupesi sujumaan käynnissä oikein mallikelpoisesti kumpaankin suuntaan.

Sitten olikin aika siirtyä raviin. Nopeammassa askellajissa ori yritti ensin juosta tötsien vierestä ilman, että se olisi kunnolla tehnyt harjoitusta. Neuvoin Nennaa antamaan avut selkeämmin ja paljon määrätietoisemmin. Parin yrittämiskerran jälkeen taivutus rupesi sujumaan myös ravissa. Pyysin Nennaa tulemaan avotaivutuksen vielä toisesta suunnasta. Tällä kertaa ratsukko onnistui heti ensimmäisellä kerralla. Nenna ja Jiksteri tekivät avotaivutuksen vielä pariin kertaan, minkä jälkeen otimme lopuksi parit laukannostot. Jiksteri oli taivutusten jälkeen hieman laiska, mutta laukasta se tuntui innostuvan. Laukkojen jälkeen kehotin Nennaa ratsastamaan ravissa itsenäisesti ennen kuin hän siirtyisi käyntiin ja antaisi orilleen pitkät ohjat. Taivutukset sujuivat hienosti, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Kevät 2018

Tänä keväänä kelit ovatkin olleet todella suopeita meille. Toukokuun alusta asti on aurinko paistanut ja luminietokset hävisivät kuin silmissä. Koska Suomen kesästä ei koskaan tiedä, niin olemme nyt pitäneet pientä taukoa kisauksesta ja nauttineet oikein urakalla kesäkeleistä kentällä ratsastellen sekä tietysti maastoilemalla!

Toukokuun alussa kävimme enemmän maastossa kuin tuuppasimme kentällä/maneesissa. Reipas ori onkin edelleen kovin innostunut maastoesteistä ja fyysistä kuntoa onkin kasvatettu kunnolla viime aikoina. Jottei tämä nyt aivan bodaamiseksi mene, niin ollaanhan me tietysti muistettu ottaa rennomminkin. Toukokuun puolen välin jälkeen kävimme hurjapäinä jo kastautumassa läheisessä pienessä järvessä. Voi kuinka Vetojiksteri siitä nauttikaan! Itselleni vesi oli hieman liian vilakkaa vielä, mutta ompahan uitu.

Löysimme eräällä hieman pidemmällä retkellämme metsän siimeksestä aivan ihanan pienen niityn ja päätinkin jo löytäessämme sen, että ensi kerralla otan mukaani liinan ja päästän orin nauttimaan juoksutuksen tuomasta hiestä kauniissa maisemassa. Aurinko pilkisteli sopivasti puiden takaa, mutta ei kuitenkaan porottanut suoraan siihen, mikä passasi molemmille oikein mainiosti. Siinä vaiheessa, kun toukokuussa varjolämpötilat hipoo 30 astetta, on varjo yllättävän mukava. Toistaiseksi emme ole päässeet niitylle asti juoksutuspuuhiin, mutta muutoin olemme siellä kyllä vierailleet niin yksin Vetojiksterin kanssa, mutta myös muiden ratsukkojen kanssa.