virtuaalitalli
Rumour Ponies
Tämä on virtuaalihevonen!
Cresendo's Iivar (KRJ-III)
|
Virallinen nimi: Cresendo's Iivar Syntymäaika & ikä: 27.05.2010 Rotu & sukupuoli gotlanninruss, ori Väritys: ruunikko Koulutustaso: Helppo B, 70 cm Painotus: yleispainotteinen Rekisterinumero: VH11-028-0106 Kasvattaja: Suvi, Cresendo Omistaja: Nenna, VRL-02377 |
Kilpailee porrastetuissa kisoissa! Kilpaillut KRJ: 46 sijoitusta Kilpaillut villeissä: 46 sijoitusta Kilpaillut ERJ: 53 sijoitusta Iivari on käytettävissä jalostukseen! 3-vuotias: 27.11.2010 8-vuotias: 27.04.2011 -> ikääntyy satunnaisesti |
Luonnekuvaus
Perinteisesti Iivari on oikein lupsakka kaveri, joka näyttää oikein avoimesti kiintymyksensä. Sosiaalinen persoona, joka on välillä turhankin hanakasti tuppaamassa itseään muiden seuraan. Osaa olla myös yksin.
Harjauksen aikana Iivari on yleensa valla nmainio tapaus, utelias ori kurkkii joka suuntaan, mistä ääntä sattuukin vain kuulumaan. Tästä huolimatta se ei yöri mitenkään mahdottomasti, mutta joskus sen kiinnisitominen on kuitenkin ihan varteen otettava ratkaisu. Kavioidenpuhdistus menee aivan huomaamatta.
Ratsuna Iivari on oikein mukava, reipas ja eteenpäin pyrkivä, vaikkakin hieman ponimaista jääräpäisyyttä löytyy. Joskus ori meinaa myös painaa kuolaimelle hieman liikaa. Kyljistään se on suhteellisen herkkä, joten pohkeiden ja pohjeapujen kanssa tulee olla tarkkana, eikä sitä raippaa heilutella turhan rajusti.
Esteitä nähdessään ori meinaa välillä hieman villiintyä ilosta, mutta hallittavissa se on silti. Koulupuolella poika puolestan sipsuttaa menemään oikein nätisti ja selässä viihtyy mainiosti. Iivari on oikea yleisponi, joka soveltuu lähes käyttöön kuin käyttöön.
Kuten aikaisemmin jo tuli ilmi, on Iivari sosiaalinen persoona ja tuleekin hienosti toimeen muiden hevsoten kanssa. Se voi huoletta laittaa tarhaan muiden lajitovereidensa kanssa, kunhan kaverit eivät kovistele pientä liikaa. Puolensa ori toki pitää, mutta yleensä se ei lähde muille haastaamaan. Tammojen kanssa Iivaria ei suositella tarhattavaksi, ori kun on.
Sukutiedot
| i. Cresendo's Aragon gr, vrt, 124 cm, estep. VIR MVA Ch, KTK-II |
ii. Evensans Legolas gr, prn, 124 cm YLA2 |
iii. MNT Jägermaister gr, rn, 124 cm YLA2 |
| iie. Gätliks Minate gr, rn, 124 cm KTK-III |
||
| ie. Cresendo's Arwen gr, rn, 124 cm |
iei. Feroce Aleina gr, rn, 119 cm VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, ERJ-IV |
|
| iee. HD's Devil of the Evil gr, rnvkko, 128 cm |
||
| e. Grala's Manta gr, rn, 125 cm, yleisp. |
ei. Roland DGR gr, rn, 126 cm |
eii. Sarkasmin Sekopää gr, rn, 123 cm |
| eie. Rodina B gr, vrt, 126 cm YLA3 |
||
| ee. Chennye's Alisa gr, 124 cm |
eei. Ramon B gr, rt, 127 cm VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2 |
|
| eee. SU Arette gr, rt, 127 cm KRJ-I, YLA3 |
Jälkeläiset
Iivari on käytettävissä jalostukseen sopimuksen mukaan. Astutuskyselyt mailitse os. nennukka89@gmail.com, kiitos.
s. 12.06.2012 gr-t. Chefredaktör HIP (e. Chelia)
s. 30.07.2013 gr-t. Rumour's Odelia (e. Chelia)
s. 09.01.2014 gr-t. Rumour's Meimei (e. ESP Mojna)
Kilpailutulokset
KRJ (46 sijoitusta)11.02.2011 Huvitus - He C - 7/50 15.02.2011 Hiprakka - He C - 1/100 16.02.2011 Fiktio - He C - 6/50 19.02.2011 Cecam Shetlands - He C - 6/40 20.02.2011 Fiktio - He C - 4/50 20.02.2011 Hankivaara - He C - 1/50 22.02.2011 Hankivaara - He C - 1/50 25.02.2011 Hankivaara - He C - 6/50 25.02.2011 Toivoton - He C - 7/50 03.03.2011 Hiprakka - He C - 3/40 05.03.2011 Hiprakka He C - 4/40 05.03.2011 Riiviöt - He C - 4/40 05.03.2011 Riiviöt - He C - 1/40 06.03.2011 Hiprakka - He C - 4/40 19.04.2011 Sävelsalo - He C - 3/20 21.04.2011 Sävelsalo - He C - 1/21 24.04.2011 Hiprakka - He C - 4/50 25.04.2011 Hiprakka - He C - 3/50 26.04.2011 Hiprakka - He C - 2/50 26.04.2011 Skeeger - He C - 4/50 30.04.2011 Crowberry Shetlands - He C - 3/40 01.05.2011 Hiprakka - He C - 8/100 02.05.2011 Nomparelli - He C - 3/34 03.05.2011 Hiprakka - He C - 4/100 04.05.2011 Hiprakka - He C - 3/100 05.05.2011 Nomparelli - He C - 4/30 12.05.2011 Mêl Seren - He B - 1/28 14.05.2011 Mêl Seren - He B - 4/28 16.05.2011 Mêl Seren - He B - 2/28 14.06.2011 KK Farconner - He C - 6/80 16.09.2011 LAC - He C - 3/40 04.10.2011 Hiprakka - He C - 2/60 04.10.2011 Riiviöt - He C - 5/91 05.10.2011 Koston suomenhevoset - He C - 4/50 07.10.2011 Riiviöt - He C - 3/91 09.10.2011 Hiprakka - He C - 6/60 23.11.2011 Crash Ponies - He C - 4/27 24.11.2011 Crash Ponies - He C - 1/27 26.01.2012 KRJ CUP - He B - 10/241 01.02.2012 Hiprakka - He B - 6/50 13.02.2012 Hiprakka - He B - 5/50 14.02.2012 Koston suomenhevoset - He B - 7/100 15.02.2012 Koston suomenhevoset - He B - 2/100 16.02.2012 Hiprakka - He B - 3/50 21.02.2012 Dark Side Trakehners - He B - 10/100 25.02.2012 Dark Side Trakehners - He B - 3/100 |
ERJ (53 sijoitusta)22.02.2011 Hiprakka - 60-70 cm - 1/49 27.02.2011 Hipsutus - 60-70 cm - 4/46 04.04.2011 Hiprakka - 60-70 cm - 4/50 14.04.2011 Hiprakka - 60-70 cm - 3/50 12.05.2011 Mêl Seren - 60 cm - 2/12 13.05.2011 Mêl Seren - 60 cm - 1/12 14.05.2011 Mêl Seren - 60 cm - 1/12 04.06.2011 Jewel Ponies - 70 cm - 5/100 06.06.2011 Jewel Ponies - 70 cm - 2/100 03.06.2011 Cendarle - 60 cm - 2/8 29.07.2011 Koivuvaara - 60 cm - 4/29 29.07.2011 Koivuvaara - 70 cm - 2/29 21.11.2011 Hiprakka - 70 cm - 2/60 24.11.2011 Hiprakka - 70 cm - 5/60 06.02.2012 Katvusto - 60 cm - 7/50 25.01.2012 Marike - 70 cm - 1/40 31.01.2012 Svärjade - 70 cm - 5/50 31.01.2012 Rhonwen - 60 cm - 1/40 01.02.2012 Rhonwen - 60 cm - 1/40 01.02.2012 Hiprakka - 70 cm - 6/50 02.02.2012 Hiprakka - 70 cm - 7/50 03.02.2012 Rhonwen - 60 cm - 4/40 05.02.2012 Rhonwen - 60 cm - 1/40 20.02.2012 Immortelle Park - 60 cm - 5/60 12.03.2012 Kilva JK - 60 cm - 4/37 27.06.2012 Hiprakka - 70 cm - 5/50 02.07.2012 Hiprakka - 70 cm - 3/50 01.08.2012 Hiprakka - 70 cm - 2/40 20.08.2012 Bridgeroad - 70 cm - 6/50 21.08.2012 Bridgeroad - 70 cm - 2/50 25.08.2012 Bridgeroad - 70 cm - 6/50 08.10.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 4/40 10.10.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 4/40 13.10.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 3/40 13.10.2012 Kultahuisku - 60 cm - 1/32 14.10.2012 Kultahuisku - 60 cm - 1/32 28.10.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 1/40 30.11.2012 ERJ-Cup - 60 cm - 3/104 03.12.2012 Tositarun Suomenhevoset - 60 cm - 3/21 09.12.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 3/40 11.12.2012 Rumour Ponies - 70 cm - 4/40 25.02.2013 Hiprakka - 70 cm - 2/40 02.03.2013 Hiprakka - 70 cm - 6/40 03.03.2013 Hiprakka - 70 cm - 6/40 09.05.2013 Takkura - 60 cm - 3/30 06.06.2013 Taavila - 70 cm - 2/38 13.06.2013 Taavila - 70 cm - 6/38 14.06.2013 Moondance - 60 cm - 3/40 14.06.2013 Moondance - 60 cm - 5/40 16.06.2013 Sakasti - 70 cm - 3/26 17.06.2013 Moondance - 60 cm - 3/40 19.06.2013 Moondance - 60 cm - 6/40 30.06.2013 Dahlgård - 60 cm - 2/30 |
Villit kisat (46 sijoitusta)01.02.2011 Hengenvaara - He C - 1/297 25.03.2011 Hiprakka - He C - 5/25 28.03.2011 Hiprakka - He C - 3/25 03.04.2011 Inverness Stud - He C - 3/20 08.04.2011 Kadotetut - 60 cm - 1/40 09.04.2011 Kadotetut - He C - 1/43 17.04.2011 Inverness Stud - He C - 1/53 21.04.2011 Minion - 70 cm - 5/36 03.05.2011 Riimin Talli - He C - 3/39 30.04.2011 Wisdom Welsh - Va A - 4/16 01.05.2011 Hengenvaara - 60 cm - 6/48 06.05.2011 Hengenvaara - 70 cm - 1/52 11.05.2011 Hengenvaara - 70 cm - 3/52 17.05.2011 Hengenvaara - 70 cm - 2/52 19.05.2011 Hiprakka - 70 cm - 2/22 20.05.2011 Icon - 60 cm - 1/37 20.05.2011 Hiprakka - 60 cm - 3/19 20.05.2011 Hiprakka - 70 cm - 1/22 21.05.2011 Hiprakka - 60 cm - 4/19 22.05.2011 Humu - 60 cm - 5/37 23.05.2011 Humu - 70 cm - 3/34 25.05.2011 Humu - 60 cm - 1/37 26.05.2011 Humu - 60 cm - 1/34 26.05.2011 Hengenvaara - 70 cm - 2/52 31.05.2011 Dimma - 50 cm - 1/30 25.06.2011 Hiprakka - He C - 2/23 03.07.2011 Icon - 40 cm - 2/118 05.07.2011 Icon - 40 cm - 3/188 06.07.2011 Icon - 40 cm - 8/118 21.07.2011 Smoothy Shetlands - He C - 5/51 07.09.2011 Duren - He C - 4/106 12.09.2011 Duren - He C - 2/102 13.09.2011 Kärmeniemi - He C - 5/58 14.09.2011 Kärmeniemi - He C - 3/58 16.09.2011 Duren - He C - 4/106 16.09.2011 Duren - He C - 10/102 19.09.2011 Duren - He C - 8/106 25.09.2011 Duren - He C - 10/102 27.09.2011 Duren - He C - 4/106 18.11.2011 Hiprakka - 60 cm - 4/28 16.12.2011 Ahmavaara - He C - 6/54 20.12.2011 Ahmavaara - 60 cm (maastoeste) - 1/6 21.12.2011 Ahmavaara - 70 cm (maastoeste) - 1/20 23.12.2011 Ahmavaara - 60 cm (maastoeste) - 1/6 24.12.2011 Acantha - 70 cm - 3/13 28.12.2011 Hiprakka - He C - 4/30 |
Sekalaista toimintaaMEJ-maastoesteet 01.02.2011 Harharetki - 50-60 cm - 3/27 01.02.2011 KK Bailador - 60 cm - 3/41 09.02.2011 KK Bailador - 60 cm - 5/41 11.11.2011 Bairdon - 50 cm - 6/57 13.11.2011 Bairdon - 50 cm - 5/57 15.12.2011 KK Bailador - 50-60 cm - MEJ-CUP - 3/23 19.12.2011 KK Bailador - 60 cm - 2/17 13.03.2012 Kiin Kartano - 60 cm - 3/11 |
Päiväkirja
15.12.2013: KRJ-laatuarvostelu
gr-o. Cresendo's Iivar VH11-028-0106
rakenne: 15 (5+5+5)
kilpailumenestys: 41
vanhempien kisatulokset: 9
jälkeläisten kisatulokset: 0
lisäpisteet: 5,5
= 70,5 p. KRJ-III
07.12.2015: estevalmennus (valmentajana Suvi)
Tänään valmennusvuorossa oli Nenna ja hieman iäkkäämpi russiori Iivar. Tarkoituksenamme oli pistää poni pomppimaan esteistä yli, joten komensin ratsukon verryttelemään samalla, kun kasasin esteitä. Suunnitelmissani ei ollut korkeushyppyharjoitus, vaan ennemminkin tekniikkatreeni. Tein pienen radan, jolla oli yksi erittäin tiukka kaarre, kapea este, suhteutettu väli ja useita suunnanvaihtoja. Mahtuipa mukaan kolmoissarjakin.
Sivusilmällä seurailin ratsukon menoa ja Iivar vaikutti olevan oikein hyvin kuulolla, mitä nyt vilkuili esteitä ohimennen. Taisi ponikin tietää pääsevänsä hyppäämään.
Homma aloitettiin helpolla tehtävällä ja ratsukko sai tulla yksittäisenä suhteutetun linjan muutamaan otteeseen eri askelmäärillä. Iivarille oli selvästi helpompi koota itseään esteen välissä kuin pidentää askelta, joten keskityimme enemmän askeleen pidentämiseen, toki ponin rakenteen puitteissa. Onnistuneen suorituksen jälkeen ratsukko siirtyi hyppäämään rataa.
Iivar alkoi hieman innostua liikaakin, ja takapää kohosi maanpinnasta muutamaan otteeseen. Nenna kuitenkin ratsasti innostuvaa oria hyvin ja kertoi sille selvästi, ettei nyt ollut pelleilyn aika. Radan ori hyppäsi vauhdikkaasti, mutta ilman virheitä. Nostimme vielä hieman esteitä ja ratsukko sai koittaa samaa uudelleen. Jopa kolmoissarja meni puhtaasti, selvästi Nennan ja Iivarin yhteistyö oli hiottu huippuunsa! Mitäpä sitä onnistunutta asiaa jauhamaan, joten ratsukko siirtyi ravailemaan loppuraveja.
27.07.2012, estevalmennus: totuttelua erikoisempiin esteisiin, valmentajana Dimma
Nenna ja Iivari ratsastivat maneesiin. He saivat itsenäisesti suorittaa alkuverryttelyn, jotta päästäisiin sitten aloittamaan estehypyt. Ori oli hyvin eteenpäin pyrkivä ja Nenna sai sen liikkumaan hienosti allaan. Olin rakentanut pitkälle sivulle ristikon, jota ratsukko saisi ensin hyppiä. Kun ristikolla meneminen onnistuu , voimme siirtyä Iivarin "erikoiseste-ongelmiin".
Aloitimme valmennuksen. Nenna sai itsenäisesti hypätä ensimmäisen kerran ristikon, joka sijaitsi keskellä kenttää pitkän sivun suuntaisesti. Tällein näin miten Iivari hyppää ja pystyisin antamaan neuvoja.
Pitkä lähestyminen oli ongelma monille hevosille, koska ratsastaja usein ehti jännittää ennen estettä ja hevonen alkaa tällöin usein kiihdyttämään. Nenna sai kuitenkin orin menemään hienosti tasaista rytmiä esteelle, josta Iivarin oli helppo ylittää 40cm ristikko. Pyysin Nennaa hyppäämään vielä ristikon pariin otteeseen ja molemmat kerrat menivät yhtä hienosti kuin ensimmäinen, joten minun ei tarvinnut paljoakaan ohjeistaa ratsukkoa.
Muunsin ristikon aluksi pieneksi muuriksi. Muuri oli erikoisrakennettu nuorillehevosille, jota nyt pystyin käyttämään Iivarin kanssa. Muurilla oli korkeutta n. 25cm. Pitkällä suoralla ori laukkasi taas hienosti ,mutta alkoi esteen lähestyessä katsomaan estettä hermostuneesti, ilmeisesti muurikin jännitti sitä.
Pyysin Nennaa laittamaan pohkeet hevosen kylkeä vasten ja antamaan ohjaa. Ori hidasti, mutta hyppäsi kuitenkin suurella ilmavaralla esteen yli. Nenna ja Iivari hyppäsivät esteen vielä pari kertaa, jolloin hevonen alkoi rentoutumaan.
Vaihdoin pienen muurin korkeampaan, mutta muuten samanlaiseen. Ratsukko lähestyi estettä kohti jälleen tasaista rytmiä. Tällä kertaa Nenna osasi antaa ohjaa hevoselle, jos se tekisi suuren loikan ja myös osasi painaa pohkeet kylkiä vasten, jotta hevonen ei kieltäytyisi eikä ohittaisi estettä, vaan se tietäisi että este ylitetään.
Iivari painoi korvat luimuun, mutta kuitenkin hyppäsi esteen yli. Muuri hypättiin vielä kolmesti, jotta saatiin ori rentoutumaan jälleen. Sitten muunsin muurin aaltoesteeksi, mutta kuitenkin niin, että se muistutti paljon normaalia pystyä, vain sininen "aalto" komeili esteen keskellä.
Lyhyellä lähestymisellä ori olisi varmasti kieltänyt esteen, mutta nyt käytimme edelleen pitkän matkan lähestymistä. Ennen hyppimistä pyysin Nennaa viemään Iivarin esteen eteen, katsomaan sitä. Monille hevosille sekin tehosi.
Nenna tuttuun tapaan sai Iivarin kulkemaan eteenpäin pyrkivää laukkaa. Esteelle tullessa kuitenkin ori kieltäytyi. Pyysin Nennaa jäämään esteen eteen ja antamaan kerran pohkeita. Tarkoituksena ei ollut että ori ylittäisi esteen, se vain saisi varmuutta hypätä este seuraavalla kerralla... Uudella lähestymisellä ori jännitti estettä kovasti, sen näki. Maiskutin orille sen tullessa esteen eteen, sillä huomasin sen muuten kieltävän, jälleen.
Myös Nenna maiskautti ja Iivari hyppäsi esteen yli todella suurella ilmavaralla ja alas tullessaan Nenna meinasi tipahtaa selästä. Pyysin Nennaa Taputtamaan oria ja tulemaan suoraan uudestaan. Tällä kertaa Nenna painoi pohkeet kylkiä vasten ja kannusti Iivaria hyppäämään este. Nyt Iivari hyppäsi esteen, ilman pientä avustustani, mutta edelleen suurella ilmavaralla. Hevosen taputus ja heti uudestaan. Parin kerran jälkeen hevonen hyppäsi esteen tottuneesti.
Emme ehtineet tällä kertaa esteillä mutkasta tuloa harjoitella, mutta nyt saimme ainakin osan erikoiseste pelosta karsittua. Kannattaa edelleen totuttaa Iivaria hissukseen näille esteille, sekä kokeilla jos irtohypytyksenä sujuisi paremmin. Eli kun rakennat irtohypytykseen kujan, tee siihen ensin normi este ja keskelle erikoiseste... Myös talutuksessa/maastakäsin kannattaa kokeilla hypyttää niitä erikoisesteitä.
23.04.2011, estevalmennus Crowberryssä
Alkuverryttelyssä Iivari näytti melko hätäiseltä ja pyysin Nennaa rauhoittamaan kevennystään sekä ottamaan muutaman suuremman puolipidätteen. Kun ravityöskentely alkoi näyttää hyvältä, siirryitte laukkaan. Laukassa Iivari kiihdytti etenkin ympyrältä uralle palattaessa tahtia, jolloin pyysin Nennaa ratsastamaan käyntiinsiirtymisen aina kun ori rikkoo tahdin.
Puomityöskentelyssä Iivari näytti oikein kivalta. Siirtyessämme esteille, Iivari näytti taas hieman hätäiseltä, jolloin pyysin Nennaa ratsastamaan aina esteen yli, tekemään voltin ja hyppäämään saman esteen uudestaan. Laukanvaihdot sujuivat hyvin ja Nenna osasi säätää laukan sopivaksi esteiden väliin.
Toisessa tehtävässä Iivari oli jo paljon rennompi, mutta esteiden kasvaessa, alkoi Nenna itse ratsastamaan liikaa eteenpäin ennen estettä, jolloin hypyistä tuli hassuja. Käskin Nennan pitämään tahdin rauhallisena esteelle saakka, jolloin tehtäväkin onnistui paljon paremmin. Kun rata oltiin tultu pariin kertaan, pyysin Nennaa ratsastamaan vielä yhden kaarevan linjan. Nostin esteitä hiukan ja pyysin Nennaa tulemaan samalla rennolla laukalla kuin pienemmilläkin esteillä. Linja sujui hienosti ja käskin Nennaa kiittämään poniaan.
Valmennus sujui alkutäpinöiden jälkeen hyvin, mutta Nennan pitää muistaa pitää Iivari paketissa esteelle asti ja myödätä enemmän hypyissä.
31.01.2011, kouluvalmennus Krofnockissa
Tällä kertaa maneesiin astelikin minulle aivan tuntematon ratsukko. Iivariksi esitelty poni tuntui olevan pirteä ja vilkuili uteliaana uutta paikkaa. Muutaman minuutin alkukävelyiden jälkeen ratsukko aloitti kevyessä ravissa verryttelyn.
Ratsastajalla oli hieman hakemista ohjastuntuman kanssa, aluksi oli kovin vaikeaa säilyttää tasaista otetta suusta mikä häiritsi Iivaria. Teimme töitä ratsastajan istunnan kanssa, sen vakauttamiseksi ja käsien paikoillaan pitämisen auttamikseksi.
Työskentelimme tunnin aikana aluksi harjoitusravissa, paljon voltteja, taivutuksia ja puolipidätteitä, yritimme saada ponia vähän myötäämään niskastaan ja taipumaan parempaan muotoon.
Kunnollisen työskentelyn jälkeen Iivari alkoikin enemmän rentoutua ja hakeutua alemmas kuolaimelle. Laukassa jatkoimme samaa työskentelyä tehden töitä ratsun perusmuodon kanssa, samoin kuin minä jatkoin ratsastajan neuvomista istunnan kanssa.
Kokonaisuudessaan ratsukko teki töitä keskittyneesti ja parannusta tapahtui näkyvästi.
27.10.2010, hoitokertomus
Viikonloppu tuli ja se myöskin meni. Se menikin Nennalla täysin töitä tehden ja olo onkin nyt maanantaisena aamuna sen mukainen. Väsymys painaa edelleen silmiä, vaikka kahvia oli kotona kitatu reilulla kädellä ja naamaa pesty useaan otteeseen viileällä, lähes kylmällä, vedellä. Tästä huolimatta Nenna polkee sinnikkäästi kohti Heijastuksen tiloja aikeenaan osallistua jälleen Heijastuksen päivään hoitamalla oman pollensa.
Hieman ennen aamu seitsemää parkkeerasi Nenna fillarinsa tallin päätyyn ja varmisti vielä moneen kertaan, ettei se ole kenenkään tiellä. Sen jälkeen hän haahuili hieman zombimaisesti päätyovesta sisään ja haki Iivarin rehut ja heinät niiden omilta paikoiltaan. Iivari oli jo aivan täysin hereillä ja tohina olikin melkoinen Nennan avatessaan karsinan oven ja ängetessään sisään muutaman heinäsiivun kera. Heinät menivät lopulta verkkoon ja Iivari kävi niiden kimppuun kuin yleinen syyttäjä. Tällä välin Nenna kerkesi nopeasti kippaamaan vihreästä muoviämpäristä orin aamurehut sen astiaan, eikä Iivari meinannut aluksi edes huomata mitään.
Sillä välin, kun Iivari ja muut tallin hevoset, mutustelivat aamuruokiaan, kokoontuivat aamutallilaiset toimistoon teen tekoon ja pulisemaan niitä näitä. Tallin omistaja, Amar, uppoutui heti aamusta papereiden ihmeelliseen maailmaan hörppäisten välillä teetään, joka oli edelleen aivan liian kuumaa. Amaria ympäröivä hälinä ei tuntunut häntä haittaavan ollenkaan eikä hän edes huomannut, kun lähdimme toimistosta.
Lähes kaikki tallin hevoset olivat jo tarhoissaan, kun Amar lopulta kiiruhti hurjasti anteeksi pyydellen toimistostaan tallin puolelle ja nappasi viimeisen hevosen narun päähän ja lähti taluttamaan sitä oikein vimmalla tarhaan. Meitä ei Amarin "laiskottelu" haitannut laisinkaan, mutta eihän tämä ahkera naikkonen sitä ymmärtänyt, tai ainakaan sisäistänyt.
Vihdoin jokainen kaviollinen eläin oli ulkona ja talliin laskeutui hiljaisuus, ei kavioiden kopsetta eikä heinän rouskustusta, vain ja ainoastaan tallilaisten hengitys ja kottikärryjen kolina. Nenna oli myös hakenut kottikärryt ja muutaman talikon ja suuntasikin aivan tallin perälle, jossa ei vielä ketään ollut karsinoita puunaamassa. Pian Nennan seuraksi hyppelehtikin aina niin iloinen Elina, jonka juttuja Nenna kuuntelee varsin mielellään. Karsinat puhdistuivat lähes huomaamatta, välillä kottikärryjä tyhjentäen ja uutta kuiviketta hakien.
Ennen kuin kukan tajusikaan, oli tallin jokainen karsina puhdistettu ja tarkistettu, että vesiautomaatit toimivat sekä ruoka-astioista pyyhitty suurimmat liat pois. Koska kello oli vasta 12, tarttuivat Nenna ja Elina vielä luutiin ja harjailivat purut ja muut liat tallin käytäviltä pois. Eipä siinäkään kauaa mennyt ja pian tallipoppoo istuikin taas toimostossa teemukiensä ääressä.
Muutamat tytöt pomppasivat Amarin seuraksi hevosten päiväruokia laittamaan valmiiksi, mutta suurinosa jäi vielä lepäämään hetkeksi. Itse ruoat kuitenkin jaettiin yhdessä, osalle tarhoihin, osalle puolestaan karsinoihinsa. Nenna kiikutti Iivarin ruoat tarhaan ja jälleen ori kävi niihin kiinni kuin sika limppuun.
Sillä välin, kun hevoset söivät, siirtyi Nenna siivoamaan hänen ja Iivarin kaappia, joka sijaitsee toimistossa. Yllättävän paljon sinne olikin kaikenlaista tavaraa ja rompetta kertynyt, vaikka Heijastuksessa eivät kovin kauaa olleet majailleetkaan. Vihdoin siisti ja tavarat järjestyksessä ja vieläkin aikaa oli. Tee alkoi tulla jo korvista ja kellokin lähenteli jo yhtä iltapäivällä. Nenna päätti siistiä vielä Iivarin suitset ja harjat pikaisesti, ennen kuin hakisi pojan sisälle.
Hieman ennen puolta kolmea Nenna talsi kohti Iivarin tarhaa, jossa ori jo odottelikin portilla. Ilme sen naamalla oli oikein veikeä ja meni siinä tovi jos toinenkin, kun Nenna koitti Iivaria kiinni saada. Lopulta ori kuitenkin alkoi säälimään puuskuttavaa tyttöä ja antautui ilman sen suurempia houkutuksia.
Talliin päästyää Iivari oli onnensa kukkuloilla. Vaika ulkona oli kaunis syksyinen ilma, tykkäsi se vaihtelusta ja olihan tallissa lajitovereitakin jo. Nenna ei vienytkään Iivaria karsinaansa vaan sitoi sen käytävälle kiinni ja alkoi sukimaan sitä. Kaulasta kohti lapoja, selkä ja lautaset, mahan alunen ja lopuksi vielä jalat, päätä unohtamatta. Ori seisoi oikein mallikkaasti paikallaan nautiskellen, kun Nenna raatoi karvan kimpussa. Kaviot olivat yllättävän siistit eikä niille tarvinnut tehdä mitään. Päälle vielä harjaus ja letti ojennukseen, niin oli Iivari jälleen siisti.
Harjaustuokio kesti hieman oletettua kauemmin ja suunnilleen puoli neljän aikoihin Nenna pääsikin vasta Iivarin kanssa maneesiin, jossa ei heidän onnekseen muita ollutkaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti Iivaria juoksuttaa tänään, mutta koska Iivarilta energiaa ja metkuilevaa ilmettä löytyy, päätti Nenna kokeilla irtohypytystä vuorostaan. Maneesin ovien ollessa visusti kiinni, päästi Nenna orin vapaaksi maneesiin. Orin tutustuessa paikkaan omaa tahtiaan, kasasi Nenna muutamia matalia ristikoita pitkin maneesia.
Esteiden ollessa kunnossa, kutsui Nenna Iivaria luokseen ja aloitti pojan juoksuttamisen. Nopeat äänet saivat orin välillä hieman säikkymään, mutta se unohtui pian. Hurjalal temmolla ori laukkasi ympäri maneesia ja muutaman kerran jopa löysi niitä esteitäkin itsenäisesti. Reilu puolisen tuntia tämä kaksikko piti maneesia vallassaan, kunnes Nenna totesi sen jo riittävän. Esteet pois ja Iivari kiinni.
Suoraan treenin jälkeen Nenna ei halunnut oria laittaa karsinaan seisomaa ja koska aikaa oli vielä vähän, suuntasivat he jälleen maastoon tallustamaan leppoisasti. Vajaan puolen tunnin leppoisa kävely rauhoitti Iivarin mieltä mukavasti ja olikin se koko matkan ajan varsin hellyydenkipeä.
Tallille palattuaan Nenna sutaisi vielä pikaisesti pojan karvapeitteen kuntoon, jonka jälkeen hän tarjosi Iivarille muutaman palasen porkkanaa ja piilotti vielä taskuunsa pari siivua kuivatettua leipää. Harjauksen jälkeen Iivari pääsisi vielä nauttimaan kirpakasta syyssäästä tarhan puolelle ja ennen kuin Nenna malttoi orin luota lähteä, antoi hän leivän palaset vielä sille. Mojovien halien ja suukkojen jälkeen Nenna katsoi kelloaan ja totesti, että nyt on aivan pakko mennä, ennen kuin myöhästyy ennestään sovitusta menostaan.
03.06.2010 - Torstain kulkua
Aamuaurinko oli kerennyt jo luontoa hellimään hetken aikaa, ennen kuin suunnittelin kampeavani ylös sängyn pohjalta. Vaikka olin nukkunut pitkät yöunet, kerrankin heräilemättä, meinasi silmäluomeni painua takaisin kiinni tuon tuosta. Viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja istuin sängyn laidalla harkiten tarkkaan seuraavaa liikettäni. Hetken kuluttua sain kerättyä jälleen itseni ja lähdin astelemaan kohti kylpyhuonetta, aamupesut ja vaatteet päälle, niin johan alkaa luistamaan jälleen.
Muutaman kymmenen minuutin kuluttua olinkin jo huomattavasti pirteämpänä keittiössä kahvia keittelemässä. Ajatuksissani menin laskuissa sekaisin ja otin hieman takapakkia kahvinkeitossa. Tästä lannistumatta sain onneksi kahvit tulemaan ja siitä tyytyväisenä suuntasin lipokkaineni postilaatikolle postia hakemaan. Laatikosta saaliikseni jäi vain muutama erinäinen mainos sekä paikkakuntani sanomat, jotka heitin kaikki verannan pöydälle odottamaan.
Kahvin tiputtua kaadoin höyryävän kahvin iloisen keltaiseen mukiin, jonka kylkeä koristi vieläkin iloisempi kukkanen. Kahvikupposen kera suuntasin ulkosalle nauttimaan lämpimästä, mutta ei vielä liian kuumasta, kesäaamusta. Vaikka kello ei ollut juuri mitään vielä, vasta hieman yli 8, oli todella mukavaa istahtaa ulkotuoliin ja syventyä mainoksiin lintujen visertäessä taustalla ja muutamien kärpästen pöristessä kilpaa mehiläisten kanssa pienen matkan päässä sijainnistani.
Mainosten huvetessa, hupeni myös kahvini pannusta ja jossain vaiheessa loppuivat molemmat. Vilkaisin kännykästäni kelloa, lähes puoli 11. Kylläpä aika olikin mennyt nopeaan.
Mietin tovin, mitä mahtaisin seuraavaksi tehdä vapaapäivänäni ja meinasin jo alkaa turhautumaan, kun en mitään tähdellistä tekemistä keksinyt. En edes muista, koska viimeksi olen juonut aamukahvit rauhassa ja vain istunut ulkona tekemättä mitään, kiirehtimättä minnekään. Vaivuin takaisin jonnekin kesähorroksen maille ajatusteni syövereihin.
Puhelimeni alkaessa piippailla iloista soittoääntään, palauduin takaisin tälle planeetalle ja hieman pelästyneenä kaivoin puhelimen taskustani. Numero ei näyttänyt ollenkaan tutulta, joten kohensin asentoani ja vastasin. Puhelimen toisessa päässä reipas naisen ääni esitteli itsenä Suviksi ja kertoi samaan syssyyn soittonsa syyn. Olin tehnyt tarjouksen eräästä Suvin kasvatista ja hän oli sen hyväksynyt. Hymyn nostaessa suunpieliäni ylöspäin, koitin malttaa kuunnella hänen selostustaan. Todellisuudessa varmaankin puolet asioista meni aivan ohi, mutta myöntelin sujuvasti. Lähes ainoa, mitä puhelusta jäi käteen, oli se, että olin allekirjoitusta vaille ponivarsan omistaja, ja se, että Suvi laittaa varsan valmiiksi iltapäivään mennessä, jolloin voin lähteä oria hakemaan.
Hyvien uutisten innoittamana suuntasin pikaisesti tallille, jossa katsoin, että uudelle tulokkaalle on puhdas karsina ja toimivat varusteet siellä. Tallissa touhutessani kaikkea epämääräisen tärkeää, aika kului yllättävän nopeasti ja pian kello alkoikin lähennellä puolta kolmea. Sovimme Suvin kanssa, että menen Cresendoon puoli neljäksi, matka sinne kestää laskujeni mukaan hieman reilu puoli tuntia.
Odotellessani ajan kulumista pyörin ympyrää ja mietin kuumeisesti, oliko kaikki nyt varmasti valmista. Tallissa kaiken pitäisi olla kunnossa, tarhaan olin käynyt vetämässä vielä varmuuden vuoksi sähköpaimenta, jottei pieni lähde heti karkuteille aidan alta, traileriin olin varannut myös kaikki mahdollisesti tarvittavat vermeet. Kyllä, taisin olla valmis.
Kävin tallin kioskilta hakemassa vielä kupin kahvia ja istahdin muiden tallilaisten seuraksi tallin seinustalle istumaan ja vahtamaan kuulumisia. Tunsin, kuinka jännitys alkoi kihlemöidä ja sai perhosia lentelemään mahassani. Olo oli levottomampi kuin pitkään aikaan aikaisemmin. Vihdoin kello löi sen verran, että viitsin hypätä autoon Jenni seuranani ja suunnata auton nokan kohti Cresendon tilaa.
Menomatka tuntui todella pitkältä, vaikka todellisuudessa matkaa ei ollut kuin reilu 20 kilomertiä. Vilkuilin kelloa vähän väliä, pelkäsin myöhästyväni sovitusta ajasta, mutta samalla toivoin, että kello olisi jo enemmän. Lopulta edessämme häämöitti siisti tallirakennus ja tarhassa kirmasi jos jonkinlaista russia. Nuori nainen asteli nurkan takaa Jennin sammuttaessa auton tallin päähän, hän oli varmastikin Suvi. Hypähdin autosta pihalle ja tervehdin naista niin reippaasti kuin vain pystyin. Hän esitteli itsensä Suviksi, tiluksien omistajaksi ja neuvoi miedät hakemaan kahvia kanssaan, jonka jälkeen suuntasimme erään tarhan laidalle katselemaan.
Aidan takaa koitin arvuutella, kuka noista useista pienokaisista oli minun varsani, mutta en onnistunut päättämään. Lopulta Suvi sujahti aidan välistä tarhaan ja lähti metsästämään pientä ja pörröistä ori-varsaa porkkanan avulla luokseen. Saatuaan riimusta kiinni, napsautti hän narunkin sutjakasti kiinni ja talutti varsan aivan eteeni aidan viereen. Hetken pällisteltyäni, en voinut enää pidätellä intoani, vaan pujahdin minäkin tarhan puolelle Suvin pyytäessä.
Tarhan puolella teimme tuttavuutta orin kanssa ja Suvi jutteli kaikkea mahdollista, kertoi varsan tavoista ja tekemisistä. Pian suuntasimme tarhasta pihalle, Suvi aukoi porttia ja minä talutin ihka ensimmäistä kertaa tätä pientä poikaa, sen ollessa omani. Hymy valtasi jälleen koko pärstäkertoimeni vaikka koitin pitää sitä hieman edes kurissa. Talutteassani varsaa kohti tallia, koitti se muutamaan otteeseen päästä muutamien heinätukkojen kimppuun, toisella kerralla siinä jopa onnistuen. Talliin päästyäni, päästin varsan karsinaan, jossa sillä oli vielä viimeinen ateria Suvin tallissa. Sillä välin kävimme kirjoittamassa kauppakirjan ja lykkäsin Suville rahat käteen. Nyt varsa oli aivan virallisesti minun!
Kello läheni jo kuutta, kun aloimme lastaamaan varsulia traileriin. Vaikka Suvi oli sitä jo sen kanssa harjoitellut useaan otteeseen, meinasi poika pistää ranttaliksi uusien silmäparien alaisuudessa. Lopulta se kuitenkin taipui tahtoomme ja saimmekin sen astelemaan sisälle. Sidoin narun sopivan tiukalle puomiin ja varmistin vielä, että kaikki oli hyvän, kunnes kipitin ulos trailerista. Kaiken ollessa valmista, hyppäsimme Jennin kanssa kuljettamoon ja heiluttelimme Suville kaartaessamme pois pihasta. Matka kotiin sujui hienosti, vaikka muutaman kerran pysähdyimmekin katsomaan, että kaikki on reilassa myös kärryssä matkaajalla.
Kun kurvasimme kotitallin pihaan, odotti sielä jo sankat joukot uutta tulokasta. Innoissani pomppasin autasta pihalle sen vielä liikkuessa hieman ja aloin selittämään suu vaahdossa, kuinka ihana tämä varsa oli ja mitä se teki ja kaikkea muuta sellaista. Puhetulvan hieman helpottaessa avasimme lastaussillan ja kävin hakemassa pojan pihalle.
Enismmäisenä kävin viemässä varsan, tai Iivarin, uuteen karsinaansa, jossa se saisi rauhassa tutustua ääniin ja hajuihin, ennen kuin puolet tallin henkilökunnasta olisi sen kimpussa. Sillä välin kun Iivari nuuhki ja tutki jokaisen sentin karsinastaan, kävimme tyttöjen kanssa juomassa kahvit satulahuoneessa. Kahvittelun jälkeen ajattelin vielä päästää Iivarin pikavisiitille uuteen tarhaansakin.
Tarhan oven mennessä kiinni, lähti toinen juoksemaan hirmuista pukkilaukkaa tarhan ympäri. Tyttöjen katsellessa aidan takaa sen menoa, aloitin jälleen tyhmännäköisenä hymyilemisen, jota en saanut kitkettyä naamaltani pois sitten millään missään vaiheessa. Loppuilta kaikkine rutiineineen uuden tulokkaan kanssa meni loistaen aurongon kanssa kilpaa. Hällä väliä, nyt saakin hymyillä, kun omistuksessani on tuollainen supersöpö pallero, joka muuten hurmasi kaikki, jotka sen tänään kerkesivät nähdä, niin ihmiset kuin hevosetkin.
Ensimmäisenä iltanaan uudessa tallissa Iivari meinasi olla hieman levoton, joten jäin sen kanssa tallille yöksi. Kotona ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä tai syytä, jonka takia sinne olisi tarvinnut mennä. Silittelin ja rapsuttelin Iivarin uneen ja varovaisesti siirsin sen pään sylistäni pois sen vaipuessa entistä syvempään uneen. Itse suuntasin tässä vaiheessa kioskilta hakemaan iltapalaa, jotka menin mutustelemaan satulahuoneeseen sohvalle. Syönnin jälkeen levitin mahdollisimman hiljaa sohvaa, jotta mahdun siihen kunnolla mukkumaan. Kävin vielä varovaisesti kurkkaamassa Iivarin karsinaan ja sielähän se pieni poika nukkui täysin tyytyväisenä tuhisten unissaan. Hymyillen astelin takaisin satulahuoneeseen ja kömmin viltin alle lämpöseen. Pian jo olinkin nukahtanut ja haahuilin onnellisesti unienmaailmassa.
Kaiken materiaalin © Nenna VRL-02377, ellei toisin mainita.
Rumour Ponies on virtuaalitalli eikä mitään tapahdu oikeassa elämässä.